Joka päivä ollaan käyty treenailemassa. Niilolla on kyllä ollut treeni-intoa vaikka muille jakaa. Muissa liikkeissä se ei haittaa, mutta seuraamisessa se alkaa edistää ja ahdistaa mua. Ja sitten saa olla varovainen omien koipiensa kanssa, ettei tallo koiran varpaita.. Mutta pääasiassa siis hyvä, että on kivaa!

Luoksetulon pysäytystä on treenattu joka kerralla ja välillä se menee ihan hienosti ja välillä pysähdys on hidas. Olen nyt vain kylmästi jättänyt huonot pysähdykset palkkaamatta, vienyt koiran takaisin alkupaikkaan ja ottanut uuden luoksetulon. Katotaan, miten tehoaa. Onnistunut pysäytys pitää saada toisella yrittämällä, muuten menee koiralla varmaan pasmat kokonaan sekaisin.. Kyllä tää on hankalaa..

Noutoa otin kerran. Mukana oli kolme erikokoista kapulaa, jotka kaikki laitoin kentälle ja pyysin Niiloa hakemaan. Katsoin samalla minkä kapuloista se tuo ensin. Ei näyttänyt olevan suosikkikapulaa vaan Niilo taisi tuoda vuorotellen joka kapulan ensin. Hyvä juttu. Ennen on aina ohjatun noudon kapula ollut mieluisin. Nyt jopa painavin kapula (650 grammanen), tuli samanlailla kuin toisetkin. Sitten yritin parantaa otetta kapulaan. Vedätin kapulaa samalla peruuttaen, kun se oli koiran suussa ja kun se piti vastusta yllä naksutin ja palkkasin. Näitä pitäisi tehdä paljon, Niilolla kun kapula on tosi löyhästi suussa.

Ruutua on otettu kans vain kerran. Se menee jo hyvin kosketusmaton kanssa. Olen ottanut ruutuun menoa aina parilta eri sivulta ja vähän eri etäisyyksiltä. Paikallaoloa on otettu kans kerran toisen koiran kanssa. Se meni hyvin, mutta vieruskaveri olikin tuttu :-)

Ens viikoksi lähtään poikien kans reissuun ja koirat jää talonvahdeiksi. Tulee niille toki hoitajakin tänne kaveriksi, mutta treenit jää nyt ens viikolta väliin. Toivottavasti ei kuitenkaan Niilolla kokonaan pää tyhjene, kun loppukuusta ois vielä kisat tiedossa..