Vuodenvaihde meni Niilolla hienosti. Alkuun piti vähän kuunnella raketteja, mutta loppuilta meni nukkuessa. Toisin meni Tarmolla. Läähätys alkoi jo puolen päivän jälkeen. Kai se jostain pauketta kuuli jo silloin. Kumma kun se ei tuohon Rautaruukin paukkeeseen ja kolinaan reagoi, mutta nuo ilotulitukset saa sen aivan paniikkiin. Laitoin varmuuden vuoksi koirat eri tiloihin, ettei Niilo hermostu tuosta Tarmon panikoimisesta ja Tarmokin pysyy rauhallisempana pienessä tilassa.

Reilu viikko on vierähtänyt ihan vain rentoutuessa. Harvinaista herkkua meille tämä lomailu. En edes muista milloin ois saatu kotona lomailla näin pitkään. Niilon kans on treenailtu tosi vähän. Tokojuttuja ei juuri lainkaan, jonkinverran on harjoiteltu metallikapulan pitoa. Esineruutua ja jälkikeppien ilmaisua on otettu muutamana päivänä. Ne menee hienosti. Niilo etsii esineitäkin tosi innokkaasti. Sais tuon saman innon vielä tuohon tottikseenkin siirrettyä.

Niilolla tuntuu nuo hormonit hyrräävän vähän turhankin paljon. Käytiin ilman koiria kylässä kaverilla, jolla on narttukoiria ja yksi niistä makasi sohvalla Jarkon vieressä. Kotiin tultaessa Nikke kulki isännän perässä ja nuoleskeli sen housuja ja sama jatkui vielä seuraavana päivänäkin.. Mielenrauha saavutettiin vasta, kun laitettiin housut pyykkiin.. No, toivottavasti tuo hormonitoiminta ei ainakaan pahemmaksi enää mene. Pitänee alkaa taas kulkemaan ihmisten ilmoilla tuon koiran kanssa, tai koirien ilmoilla.. Meillä niin harvoin tulee muita koiria lenkeilläkin vastaan, että aina pitää kerätä kierroksia niitä ohittaessa. Jos tuo vaikka joskus tottuis muiden koirien läsnäoloon ja oppis rauhottumaankin silloin..